Jymylle saatiin  lapsenvahti, joten pääsimme Jessan kanssa kimppalenkille. Lunta oli taas satanut niin paljon,että kulkemaan pääsi vain kapeaa,paikoin upottavaa polkua. Lenkki jäikin suht lyhykäiseksi, joskin palatessa tuntui,että olisi käyty kauempanakin.

Jo alkumatkasta melkein tuntui,että eiköhän tämä jo riitä

 

Ensimmäinen etappi parin sadan metrin päässä,missä jo mietittiin,että jaksetaanko vielä jatkaa. Tässä naminjaossa syntyi kärhämä,kun Helmiina ja Jessa olivat samoilla apajilla yhtä aikaa

 

Muutama sata metriä jatkettiin vielä pohraamista.Osa koirista luuli,että matka jatkuu,mutta käännös sujui rivakasti,kun huomasivat,että muut jo saavatkin herkkuja

 

Päätepiste ja namit..

 

Kaikille riitti,mutta kaikki olisivat halunneet enemmän

 

Vieläkö joltain jotain löytyy

 

Tassut saivat uuden "lookin", kun lumi pakkautui anturoiden väliin. Kaikilla oli kunnon "haravarpaat" :o))

 

Kotona iltasella pikku-Jymy järjesti ensimmäisen pienen Jymy-yllätyksen. Olen opettanut sille parina iltana häkissä olemista,koska se rokotukset saatuaan joutuu seuraamaan Jessaa kisa -ja näyttelymatkoille, ynnä joskus tarvitsee tätä taitoa myös omilla näyttely -yms. reissuillaan. Pentu oppikin "häkkiin" aivan hienosti. Tänään se jo ihan oma-aloitteisesti kömpi sinne iltaunille. Pentu kai huomasi,että häkissähän onkin ihan mukavan rauhaisaa. Vanha verho antaa näkösuojaa häkin takaosaan. Avoimessa häkissä Jymy nukkuu päikkärit / iltaunet levollisemmin kuin  "jossain vain lattialla", mistä se koko ajan pomppii emännän perään vahtimaan että "jos toi mulle vaikka jotain antais,tai mihinkäs toi nyt menee"...

 Jymy-pojan häkkiunet.

Suljetun oven taakse jäänti opetellaan jatkokurssilla. :o). Uskon,että sekin aikanaan sujuu hyvin.